Kosteus- ja sisäilmatekniset tutkimukset

Riskitekijöiden kartoitus

Koetun tai epäillyn sisäilmaongelman selvitys lähtee yleensä kohteen alkukartoituksella ja kohteeseen tutustumisella. Kartoituksessa arvioidaan sisäilman laatuun vaikuttavia riskitekijöitä aistinvaraisesti rakenteita rikkomatta. Kohteesta riippuen kartoitus kestää yleensä 2 - 4 tuntia. Ongelman syy saattaa selvitä jo alkukartoituksen yhteydessä ja olla helpostikin korjattavissa. Joskus ongelma voi olla monen tekijän summa tai piilossa rakenteiden sisällä, mikä vaatii kokonaisvaltaisempaa ja laajempaa tutkimusta. Kartoituksen perusteella voidaan määrittää jatkotutkimustarpeita sekä kohdentaa ne tarkemmin oikeisiin kohtiin. Asuinrakennuksen kartoituksen sisältöön kuuluvat yleensä seuraavat toimenpiteet:

• Tilan käyttäjien / asukkaiden haastattelu ja käytössä oleviin piirustuksiin ym. rakennusasiakirjoihin tutustuminen.
• Ilmanvaihdon toiminnan tarkastus, jossa huomioidaan olemassa oleva järjestelmä ja siihen liittyvät tutkimustarpeet: Korvaus- ja poistoilman ja siirtoilmareittien riittävyys sekä oikea sijainti, virtaussuunnat tilojen välillä, ilmanvaihtuvuuden arviointi ja riittävyys visuaalisesti, sekä tarvittaessa ilmamäärämittauksin. Järjestelmän puhtauden ja nuohoustarpeen arviointi.
• Pintakosteusmittauksin havainnoidaan rakenteiden kosteuspoikkeamia ja mahdollisia kosteusvaurioita. Mittauksessa tarkastetaan mm. märkätilat, wc, khh, sekä muut tilat, joissa on vesi- ja viemärilaitteita. Märkätiloissa arvioidaan pintamateriaalien kuntoa sekä lattiakaivon, läpivientien ja pintarakenteiden vesitiiveyttä ja toimivuutta.
• Olosuhdemittaukset (lämpötila, suhteellinen kosteus, hiilidioksidipitoisuus, sisä- ja ulkoilman välinen paine-ero)
• Ulkovaipparakenteiden tiiveyden arviointi merkkisavun ja lämpökameran avulla.
• Yläpohjan tarkastus ullakkoluukusta tai kulkusillalta, mikäli sellainen tilassa on ja kohtuudella mahdollisuus liikkumiseen.
• Asunnon ulkopuolinen tarkastus, jossa huomioidaan mm. rakennuksen sijainti, korkeusasema, ulkopuoliset kosteusrasitteet (salaojat, pinta- ja sadevesien ohjaus jne.).
• Asiakirjojen, paikalla tehtyjen aistivaraisten havaintojen sekä kokemuksen perusteella arvioidaan mahdollisia sisäilman laatuun vaikuttavia rakenteellisia riskitekijöitä. Havaintojen perusteella suositellaan esim. rakenteiden avaamista tarkempaa tutkimista varten.
• Kartoituksesta laaditaan kirjallinen raportti toimenpide-ehdotuksineen sekä tarvittaessa tutkimussuunnitelma jatkotutkimustarpeista.

Kuntotutkimus

Kuntotutkimus voi olla em. sisäilmakartoituksen yhteydessä suositeltu riskirakenteen jatkotutkimus. Tutkimus on yleensä rakennuksen osan tai tietyn rakenteen tarkempi tutkiminen, joka edellyttää pääsääntöisesti rakenteiden avaamista (esim. valesokkelirakenne). Tutkimuksessa selvitetään rakenteen toteutusta, rakennusfysikaalista toimivuutta, kuntoa sekä merkitystä sisäilman laatuun vaikuttavana tekijänä. Aistinvaraisten havaintojen lisäksi tutkimus sisältää yleensä kosteusmittauksia sekä näytteiden ottamista esim. mikrobi- tai haitta-aineanalyysejä varten. Tutkimustulokset ovat pohjana myös mahdolliselle korjaussuunnittelulle.

Näytteet

Kosteus- ja sisäilmateknisessä tutkimuksessa aistinvaraisten havaintojen tukena ovat erilaiset näytteet. Rakennusmateriaaleista tai pinnoilta voidaan ottaa näytteitä mikrobi-, VOC, asbesti- ja haitta-aineanalyysejä varten. Sisäilmasta otetuilla näytteillä määritetään mm. mikrobi-, VOC-, formaldehydi- tai ammoniakkipitoisuutta. Sisäilmassa vallitsevia kuituja tai pölynkoostumusta voidaan tutkia tasopinnoilta otetuilla laskeuma- ja pyyhintänäytteillä. Ilman teknistä tutkimusta, pelkillä yksittäisillä näytetuloksilla ei kuitenkaan voi osoittaa tai pois sulkea mahdollista ongelmaa. Näytteiden ottaminen onkin yleensä muuta teknistä tutkimusta tukeva toimenpide.

Ilmatiiveys 

Rakenteiden ja rakenneliitosten tiiveyspuutteiden kautta sisäilmaan voi kulkeutua epäpuhtauksia kuten hajuja, villakuituja, mikrobi-itiöitä, radonia ja haitta- aineita. Tiiveyspuutteet vaikuttavat myös energiatehokkuuteen ja aiheuttavat vetoisuutta. Tiiveyspuutteita voidaan havainnoida merkkisavun, lämpökameran sekä merkkiainekaasun avulla.

Kosteuskartoitukset ja kosteusmittaukset

• Märkätilojen kosteuskartoitukset ja pintaosoitinkatselmukset
• Muut materiaali- ja rakennekosteusmittaukset
• Pinnoitettavuusmittaukset poranreikä- tai näytepalamenetelmällä. 

Asbesti- ja haitta-ainekartoitukset

Valtioneuvoston asetuksen 798/2015 mukaan rakennuttajan tai muun, joka ohjaa tai valvoo rakennushanketta, johon voi sisältyä asbestipurkutyötä, on huolehdittava asbestikartoituksen tekemisestä. Kartoitus koskee ennen vuotta 1994 valmistuneita rakennuksia. 

Vahinkokartoitukset

Rakennukseen kohdistuva vahinko on yleisimmin vesi- tai viemärilaitteiden aiheuttama vuotovahinko. Muita vahinkoja ovat palovahingot, myrskyvahingot, tulvimiset sekä pieneläinten aiheuttamat vahingot. Kartoituksessa selvitetään puolueettomasti vahingon aiheuttaja, mitä on vaurioitunut, miksi vaurio on aiheutunut, mikä on vaurion laajuus ja miten estetään jälkivahinkojen syntyminen. Kartoitusraportissa esitetään em. asioiden lisäksi suositeltavat purku-, kuivaus-, ja korjaustoimenpiteet.

Korjausten suunnittelu, rakennuttaminen ja valvonta.

Vahinkojen ja vaurioiden korjaukset tulee rakennuttaa, suunnitella ja valvoa asiantuntijan toimesta. Rakennuttaja toimii tilaajan asiantuntijana korjaushankkeessa ja varmistaa kokonaisuuden, etsii yhdessä tilaajan kanssa osaavat toteuttajat jne. Hyvät suunnitelmat taas mahdollistavat laadukkaan ja kestävän lopputuloksen. Valvoja valvoo teknisen toteuttamisen suunnitelmien ja määräysten mukaisesti. Näissä yhteistyökumppanina toimii Joen kiinteistötekniikka Oy www.joenkiinteistotekniikka.fi , jolla on laaja kokemus korjausrakentamisesta ja vahinkokorjauksista.